Kuvassa on Mirkun ikuistama hetki Onkivedellä Akkalansalmen sillalta kuvattuna. Me täällä Koneistuksella haluamme olla mukana säilyttämässä tätä maisemaa myöskin tuleville sukupolville.

Niinpä sitten käytiinkin seuraavanlaista sähköpostikirjeenvaihtoa tässä eräänä päivänä työn ohessa:

Mirkku:

Vastuullisuudesta on nyt tullut varsinainen päivän sana, joka pitää muistaa joka tilanteessa, vaikkei oikein ole perillä, mitä sillä milloinkin tarkoitetaan. Tulee mieleen taannoin kovin hitiksi kehkeytynyt ’asiakaslähtöisyys’. Joku meidän talon koiranleuoista keksi sille selityksen: asiakaslähtöisyys tarkoittaa sitä, että asiakas lähtee. Ei kirjoitettu sitä arvoihimme…

Sinä Anu kun olet tullut meille reilut puoli vuotta sitten, osaat ehkä parhaiten tarkastella meidän kalkkisten vastuullisuutta. Ollaanko me sinusta ihan vastuuttomia?

Anu:

No mitä tuohon nyt sanoisi… meneekö se vastuuttomuuden piikkiin tämä meikäläisen rekrytointi…?

Totta puhuakseni, hakiessani tänne töihin tein jonkin verran salapoliisityötä ottaen selvää, että minkäslainen talo Lapinlahden Koneistus oikein onkaan? Talon hyvä ilmapiiri nousi esiin useammaltakin taholta saamistani kommenteista. Sen olen myös itse havainnut. Jatkuvaan oppimiseen kannustaminen, työntekijöiden kuuleminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen täydennettynä savolaisella huumorilla ovat sosiaalista vastuullisuutta mitä suurimmassa määrin. Niin – ja erilaisuuden hyväksyminen. Se näkyy esimerkiksi työyhteisön ikähaitarissa ja ennakkoluulottomuudessa rekrytoida monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä. Täällä saa vappaasti olla oma ihtensä.

Mirkku:

Oho. Kappas. Ei sitä tule ollenkaan ajatelleeksi, että toimimalla ”ihmisiksi” onkin sosiaalista vastuuta. Mutta nyt kun tuon sanoit, muistan, että onhan arvoihimme jo kirjoitettu tästä jotain. Kehitämme ja kehitymme, kiitämme ja kannustamme. Ja lukee siellä näinkin: Säilytämme työn ilon ja tekemisen meiningin. Jollain laillahan tätä meillä mitataankin, kun vuosittaisissa ”tuumaustuokioissamme” käymme työntekijöiden kanssa näitä asioita läpi. Sinä kun opiskelet näitä juttuja Savonia AMK:lla, osaat varmaan vastata, onko tuossa jo pieniä aineksia yhteen vastuullisuuden mittariin, jos sitä jotenkin jatkokehittäisi?

Anu:

Niinpä! Juuri nuo arvot kolahtivat minuunkin. Tuntui, että ollaan samalla aaltopituudella ja pystyn itsekin allekirjoittamaan arvomme. Mutta noista mittareista: mehän saamme suoraan kehityskeskustelujen tiimoilta mitattua moniakin asioita. Myös työsuojeluun liittyvistä raporteista näemme esimerkiksi tapaturmien tai läheltä piti -tapauksien määriä. Niitähän me siis mittaamme jo ennestäänkin, mutta emme ole vaan vieneet niitä vastuullisuusraportointiin.

Tässä kun molemmat tämmöisiä talouspuolenkin ihmisiä ollaan, niin miltäs kuulostaisi verojalanjäljen laskeminen? Harva tämänkokoinen yritys sitä taitaa laskea tai ainakaan raportoida ulos päin. Mutta olisiko mielenkiintoista mitata näin myös yhteiskuntavastuuta?

Mirkku:

No nytpä keksit hyvän jutun. Yhteiskuntavastuu kuulostaa sanana kamalan vaativalta, mutta kyllähän jo pelkästään yrityksen suorien ja välillisten verojen vaikutus on ihan merkittävä. Ja kun siihen lisätään kehittämisen ja kasvun myötä mahdollistetut työpaikat ja sitä kautta henkilöstön maksamat tuloverot, summat ovat ihan merkittäviä.

Yhteiskuntavastuuta lähelle tulee ympäristövastuu. Meillähän on jo tehty monenlaisia asioita tämän eteen: uusien koneiden energiatehokkuus on aivan eri luokkaa kuin vanhan kaluston. Lämpöäkin saadaan tuotettua osittain itse ja ulospuhallettava ilma on puhdasta, kun Absolentit puhdistavat koneista tulevan höyryn. Ja eikös meillä kierrätyskin ole aika hyvällä tolalla, kun sekajätettä tulee todella vähän?

Nyt kun alkaa ajatus juosta, tuli semmoinen mieleen, että lupaamme arvoissamme olevamme valmistusketjun vastuullinen lenkki? Ollaankin varmaan, mutta mitähän kaikkea muuta tuo edellä tuumatun lisäksi pitää sisällään? Ja millä ihmeellä tuommoinen todennetaan??

Anu:

Oi, ympäristöasiat ovat lähellä minun sydäntäni! Edellisessä työpaikassa minua sanottiinkin Viherpiipertäjäksi.  On kyllä ollut hämmentävää nähdä, miten tarkasti tämmöisessä teollisuusyrityksessä jätteet saadaan kierrätettyä.

Mutta tuo valmistusketjun vastuullisena osana toimiminen: minusta se koostuu kaikista näistä osasista, joista tässä nyt olemme keskustelleet. On ilo pystyä kertomaan asiakkaille, että työskentelemme ihmisiä, luontoa ja ympäröivää yhteiskuntaa kunnioittaen sekä luotettavasti ammattiylpeyttä tuntien. Uskon sen kannustavan heitä valitsemaan juuri meidät toimittajikseen. Tänä päivänä vastuullisuus kiinnostaa ihmisiä ja ohjaa heidän valintojaan. Meidän näkökulmastamme se toimiikin tärkeänä kilpailutekijänä.

Eli kyllähän me vastuullisuusmittaristo tarvitaan!  Mutta mistäs me semmoinen saadaan? Tuliskohan tuosta mittään, jos myö kaks semmonen pyöräytettäisiin?

Mirkku:

No ei varmaan tule, vaikka teräsleidejä ollaankin! Kyllähän tästä meidän pähkäilystä jo näkee, että vastuullisuus on oikeasti iso ja kaikkea tekemistämme koskeva asia. Meidän ongelmamme taitaa olla se, ettemme itse näe, mitkä asiat ovat jo kunnossa ja mikä on merkityksellistä esimerkiksi asiakkaillemme. Nyt tehdään niin, että tulevassa kehityshankkeessa tehdään strategiaamme vastuullisuusosio. Poimitaan siihen oleelliset asiat eikä kirjoitella höttölauseita. Itse ei kaikkea taatusti osata, mutta onneksi meillä on hyvät tekijät tarjolla avuksi.

.